sunnuntai, 14. elokuuta 2011

Monta tapaa lukea

Joskus blogitaipaleeni alkuaikoina kirjoitin otsikolla Yksi kirja päivässä ei riitä ja kysyin lukijoiltani kuinka monta kirjaa he lukevat päivässä. Vastaukset eivät yllättäneet, sillä suurin osa (9 vastaajaa 12:sta) tunnusti lukevansa vähemmän kuin yhden ja vain yksi vastaaja vähemmän kuin kaksi kirjaa päivässä. Tuolla kerralla ei kuitenkaan ollut lainkaan puhetta siitä miten kirjoja luetaan. Tänään haluaisinkin herätellä hieman ajatuksia lukemisen tekniikoista, joita on takuulla yhtä monenlaisia kuin tapoja kirjoittaa.

Nyt en ole kiinnostunut siitä, analysoitteko te lukiessanne kirjassa esiintyviä henkilöhahmoja tai pohditteko sisäistekijän merkitystä tarinassa. Tällä kertaa olen kiinnostuneempi yleisluontoisemmista asioista eli lukemisesta prosessina. Miten luette? Oletteko tarkkoja vai vähemmän tarkkoja, tunnollisia vai suurpiirteisiä? Voitteko sanoa lukeneenne kirjan, jos ette ole lukeneet sen jokaista sivua? Tunnetteko syyllisyyttä, jos pompitte tylsien kohtien yli? Jätättekö tylsän kirjan kesken vai kahlaatteko sen loppuun vaikka hampaat irvessä?

Tiedän, että jokainen lukukokemus on yksilöllinen, mutta päätin silti perustaa aiheesta kyselyn. Kyselyyn vastatessa kannattaa kuitenkin miettiä jonkinlaista lukutavan keskiarvoa eli sitä kaikkein tavallisinta tapaa lukea kirjoja. Poikkeustapaukset ovat sitten asia erikseen. Toivottavasti onnistuin keksimään kyselyyn tarpeeksi monipuolisen valikoiman erilaisia vaihtoehtoja, mutta todennäköisesti unohdin taas jotakin olennaista. Jos niin on, kertokaa siitä minulle!

Kysymys kuuluu:

Mitkä seuraavista kohdista kuvaavat sinua lukijana?
(Useimmat kyselyn väittämistä eivät ole toisensa poissulkevia ja siksi kyselyssä voi tällä kertaa ruksia enemmän kuin yhden kohdan. Kirjoilla tarkoitetaan tässä kyselyssä nuorille ja aikuisille suunnattua kertomakirjallisuutta. )

  • Luen tarinan sana sanalta alusta loppuun
  • Lukiessani saatan hyppiä yksittäisten kappaleiden yli
  • Sivuutan surutta tylsät kohdat, vaikka lukematta jäisi monta sivua
  • Luen koko tarinan, mutta ajoittain silmäilen tekstiä suurpiirteisemmin
  • Tuomitsen kirjan helposti jo ensimmäisten sivujen perusteella
  • Toisinaan tarkistan tarinan loppuratkaisun ennen kuin olen ehtinyt sinne saakka
  • Käyn lukemassa kirjan viimeisen kappaleen tai lauseen ennen aikojani
  • Selailen kirjaa sieltä täältä ennen kuin aloitan lukemisen
  • Selailen kirjaa ja käyn silmäilemässä tulevia kohtauksia lukemisen aikana
  • Joskus tarkistan miten meneillään oleva kohtaus päättyy
  • Palaan tekstissä taaksepäin, jos jokin oleellinen asia on päässyt unohtumaan
  • Loppuun päästyäni luen suosikkikohtaukseni vielä uudelleen
  • Jätän kirjan surutta kesken, jos se ei kiinnosta minua
  • Luen kirjan loppuun, kun olen sen kerran aloittanut

Haluan vielä korostaa, että tässä kyselyssä ei ole tarkoitus mennä sanoja syvemmälle vaan tarkastella lukemista ikään kuin pintatasolta. Tällä kertaa en myöskään halua kiinnittää huomiota ns. parateksteihin (=aputeksti, lieveteksti, kynnysteksti), joita aion käsitellä myöhemmin erikseen. Tarkastelkaamme siis tällä kertaa vain kirjan varsinaista sisältöä eli tarinaa ja sen lukemista.

Kirjatuki on tämän kesän kirpparilöytöjä (0,50e)
 ja Bukowskin nallekirjanmerkki lahja äidiltä.
Kirjateline on lyömätön apuväline leipoessa ja
tieteellisiä tutkielmia kirjoittaessa.

Kysymystä Miten luet? on tarkasteltu Blogistaniassa viime aikoina muuallakin. Esimerkiksi Kirjainten virrassa blogin Hannalla on menossa jopa aihetta tarkasteleva blogisarja Miten luet? jossa on tähän mennessä tarkasteltu takakansitekstiä ja kielenhuoltoa. Hanna kirjoitukset kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa kommentteineen päivineen. Tässä kyselyssä näkökulma on kuitenkin rajatumpi joten aiheet menevät vain osittain päällekkäin.

Blogin tilastot osoittavat, että kesälomalaiset ovat jälleen palanneet tietokoneidensa ääreen, joten tällä kertaa vastausaikaa on vain viikko. Minä kerron omasta lukutavastani kommenttikeskustelussa tai viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä.

5 kommenttia:

Jere/Words Like Turds kirjoitti...

Fiktiota luen aina sana sanalta, alusta loppuun, mutta tenttikirjoihin varmaan sopisivatkin sitten nuo kaikki muut vaihtoehdot.

Anonyymi kirjoitti...

Unesi tarkoittaa sitä, että kirjasi hyväksytään, mutta siihen ehdotetaan sellaisia muutoksia, jotka sinun on vaikea hyväksyä. Kirjasta yritetään tehdä suoraviivaisempi ja Hollywood-spektaakkelimaisempi. Lopuksi saat julkkarijuhlissa ruusuja ja hmm. ne kissat on vähän vaikea integoida tähän... Ehkä lopuksi koittaa kissanpäivät! ;-) - U

Satakieli kirjoitti...

Jerelle: Sama täällä. Sana sanalta lukemani tenttikirjat voikin sitten laskea yhden käden sormin. Yleensä tentin lähestyessä iskee kamala kiire ja paniikki. Siinä vaiheessa ei sitten auta muu kuin turvautua tärppeihin ja suurpiirteisempään lukutekniikkaan. ;) Yliopiston pääsykoekirja tuli sen sijaan luettua kuuteen kertaan..

U:lle: Sinä se osaat aina piristää! En kyllä tiedä tykkäisinkö, jos päähenkilöstäni yritettäisiin muovata Hollywood- tyylinen action hero ja seikkailusta koko illan spektaakkeli. Kissanpäivät kyllä kelpaisivat. ;)

Päivän viserrys 13.8, johon U kommentissa viittasi kuului näin:

"Viime yönä näin unta, että Tammi hylkäsi käsikirjoitukseni ja palautti sen minulle tapojensa vastaisesti kirjaksi sidottuna. Kustannustoimittaja oli liimaillut tyhjiin kohtiin Hollywood-näyttelijöiden kuvia ja piirrellyt sivuille kuvia ruusuista ja kissoista paksulla punaisella tussilla. En tajunnut miten asiat liittyivät toisiinsa."

Huomenna sitten taas uudet viserrykset! :)

Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille kyselyssä vastanneille. Olisi kiva kuulla myös pidempiä perusteluja aiheeseen liittyen. :D

Anonyymi kirjoitti...

Näin kans kerran unta, että mun käsikirjoitus palautettiin puoliksi revittynä ja puoliksi väriliiduilla korjailtuna :D

Satakieli kirjoitti...

Anonyymille: Kustannustoimittajien lapsetko meidän käsikirjoituksiamme todellisuudessa lukevatkin? Tämä voisi selittää kustantamojen pitkät käsittelyajat. ;)